Pakkausten tuottajavastuun roolit ja tuottajan määrittely

PPWR-asetus sisältää muutoksia tiettyjen pakkaustyyppien tuottajavastuuseen. Yleisesti jokaiselle pakkaukselle pyritään määrittelemään yksi tuottaja, joka vastaa pakkauksen kierrätyskustannuksista siinä EU-valtiossa, jossa sen odotetaan muuttuvan jätteeksi.

Tuottaja määräytyy tapauskohtaisesti sen mukaan, kuka asettaa pakkauksen tai pakatun tuotteen ensimmäistä kertaa saataville siinä jäsenvaltiossa, jossa pakkauksen odotetaan muuttuvan jätteeksi. Suomessa tuottajavastuussa on jokin seuraavista toimijoista.

• Suomeen sijoittautunut maahantuoja, joka tuo maahan pakatun tuotteen tai tyhjän palvelu-, kuljetus- tai alkutuotannon pakkauksen eikä ole loppukäyttäjä.
• Suomen ulkopuolinen etämyyjä, joka asettaa suomalaisen loppukäyttäjän saataville pakatun tuotteen tai tyhjän palvelu-, kuljetus- tai alkutuotannon pakkauksen.
• Suomeen sijoittautunut valmistaja, joka asettaa saataville pakatun tuotteen tai tyhjän palvelu-, kuljetus- tai alkutuotannon pakkauksen.
• Yritys, joka suunnitteluttaa tai valmistuttaa pakkauksen tai pakatun tuotteen omalla nimellään tai tavaramerkillään. Valmistuttamiseksi voidaan tietyissä tilanteissa katsoa myös mittatilauspakkauksen tilaaminen, vaikka pakkauksessa ei näkyisi tilaajan nimeä tai tavaramerkkiä. Mikroyrityksiä koskee valmistuttajavastuun osalta erillinen poikkeus, mutta mikroyritys voi kuitenkin olla tuottajavastuussa esimerkiksi maahantuojan, pakkaajan tai etämyyjän roolissa. Mikroyrityksiä ovat 10 työntekijän yritykset, joiden liikevaihto tai tase on alle 2 MEUR.
• Jos pakkaukselle ei löydy edellisten määritelmien mukaista tuottajaa, voi se olla yritys, joka purkaa pakatun tuotteen olematta loppukäyttäjä.

Valmistaja on taho, joka valmistaa tai valmistuttaa pakkauksen tai pakatun tuotteen. Valmistaja ja tuottaja ovat eri rooleja eivätkä aina sama toimija. Kun tuottaja vastaa pakkauksen tuottajavastuusta, vastaa valmistaja sen vaatimustenmukaisuudesta.

• Myynti- ja ryhmäpakkauksen valmistaja on yleensä pakatun tuotteen valmistaja tai valmistuttaja. Omalla nimellä tai tavaramerkillä valmistutettu tai suunnittelutettu pakattu tuote voi tehdä valmistuttajasta myös pakkauksen valmistajan PPWR:n tarkoittamassa merkityksessä.
• Kuljetus-, palvelu- ja alkutuotannon pakkausten valmistaja on yleensä toimija, joka fyysisesti valmistaa pakkauksen, ellei valmistuttajaa katsota PPWR:n mukaisesti pakkauksen valmistajaksi.
• Jos pakkaus koostuu useista osista, voi tuottajavastuu kohdistua yksittäisen osan valmistajaan tai maahantuojaan, sillä pakkauksen kokoaminen ei siirrä vastuuta.
• Kuljetus-, palvelu- ja alkutuotannon pakkauksissa käytettävien teippien, etikettien, tarrojen ja muiden vastaavien lisäelementtien tuottajavastuuseen liittyy edelleen avoimia tulkintakysymyksiä, joihin odotetaan viranomaislinjauksia.

Maahantuoja on toimija, joka on sijoittautunut Euroopan Unioniin ja saattaa sen ulkopuolelta tulevan pakkauksen markkinoille.

Jakelija muu kuin valmistaja tai maahantuoja, joka asettaa pakkauksen saataville markkinoilla, esimerkiksi tukkuliike tai kauppa. Jakelijan tulee osaltaan varmistaa, että pakkaus on asetuksen vaatimusten mukainen.

Loppukäyttäjä on kuluttaja tai yritys, joka ei saata hankkimaansa pakattua tuotetta edelleen markkinoille samassa muodossa.

• Ulkomainen etämyyjä on vastuussa pakkauksesta, jotka se saattaa loppukäyttäjän saataville.
• Suomeen sijoittunut yritys on vastuussa, jos se ei ole tuotteen loppukäyttäjä vaan saattaa sen edelleen saataville samassa muodossa.
• Jos Suomeen sijoittunut yritys EI saata tuotetta edelleen saataville samassa muodossa, vaan käyttää sitä oman tuotteensa raaka-aineena tai komponenttina, se on tuotteen loppukäyttäjä eikä siten tuottajavastuussa tuotteesta.
  Esimerkki:
  Suomalainen leipomo tilaa ulkomailta jauhoja ja leipoo niistä leipää myyntiin. Koska leipomo ei aseta jauhoja samassa muodossa markkinoille, se on niiden loppukäyttäjä – ja jauhopakkausten tuottajavastuu on saksalaisella etämyyjällä.
• Loppukäyttäjä on pakatun tuotteen, ei pakkauksen loppukäyttäjä.
  Esimerkki:
  Suomalainen kahvila tilaa ruotsalaiselta pakkaustukulta mukeja eli palvelupakkauksia. Pakatun tuotteen loppukäyttäjä on tällöin esimerkiksi kahvia ostava kuluttuja, ja kahvila on mukien maahantuojana niistä tuottajavastuussa.
• Yritys on maahantuoja silloinkin, kun se uudelleenpakkaa tuotteen.
  Esimerkki:
  Suomalainen yritys tilaa ulkomailta tukkurilta putkenkappaleita 10 kappaleen laatikossa. Yritys purkaa putket pakkauksista ja jälleenmyy ne yksittäisinä. Yritys on maahantuojana vastuussa sekä alkuperäisestä laatikosta että pakkauksista, joihin se tuotteet uudelleenpakkaa.

Jos pakkaukselle ei löydy muuta tuottajaa, voi tuottajavastuussa olla myös yritys, joka purkaa pakatun tuotteen olematta loppukäyttäjä.

Tätä määritelmää sovelletaan vain, jos pakkauksella ei ole tuottajavastuullista valmistajaa, maahantuojaa tai etämyyjää. Tällöin kyseessä on tyypillisesti logistiikkayritys.